in English

Vesistö

Livojoen nykyinen ekologinen tila on määritelty erinomaiseksi. Veden laatu on kuitenkin uhanalainen, ja vaatii suunnitelmallista kunnostussa koko vesistöalueeella. 

Livojoen valuma-alue koostuu soista, metsistä ja viljelymaista. Yläjuoksulla maat ovat pääosin Metsähallituksen, alempana yksityisten maanomistajien. Asutusta Livojoen valuma-alueella on varsinkin Sarakylässä, Livolla ja Metsälässä sekä Syötekylässä. Siellä on myös merkittävästi matkailua. Myös Livojärven ympäristö on matkailullisesti tärkeä. Livojoen valuma-alue yltää Posion ja Pudasjärven lisäksi Taivalkoskelle ja vähän Ranuallekin. Osa Livojärven kaakkoisrannasta on Kuusamoa. Tuntuva osa valuma-alueen soista on ojitettu. Metsähallitus on ennallistanut osaa niistä. Myös muutamat yksittäiset metsänomistajat ovat tehneet omilla maillaan vesiensuojelutoimia. Turvetuotantoa ei ole.

Jokivarressa on aikojen saatossa tehty voimallisia metsänhakkuita. Esimerkiksi Euroopan suurimmaksi hakkuuaukeaksi mainittu Osaran aukea, noin 20 000 hehtaaria, savotoitiin Livojokivarren metsiin vuosien 1946 ja 1964 välillä.

Muutamia suojelualueitakin valuma-alueella on. Merkittävin niistä on Syötteen kansallispuisto.

Livojoen sivujokia ovat Laivajoki, Mäntyjoki, Kouvanjoki, Nuorunkajoki ja Pärjänjoki. Metsähallituksen inventoimia puroja on yli sata. Metsähallituksen kanssa on jo sovittu suunnitelman laatiminen Juominginojan luonnonhoitotöistä. Yhteistyöllä yksityisten maanomistajien ja Metsähallituksen kanssa on edellytykset ammattitaitoiseen suunnitteluun ja toteutukseen myös jatkossa.

 

JUOMINGINOJAN HANKE ON ETENEMÄSSÄ TOTEUTUSVAIHEESEEN

Maanomistajatiedote 4.11.2024

Livojoki ry teki aloitteen jo v. 2021 keskusteltuaan yksityisten maanomistajien kanssa. Hankkeen tavoitteena on elvyttää taimen- ja harjuskantaa parantamalla veden laatua ja puron elinolosuhteita. Kts. Juominginojavisio marraskuullta 2021

 

Metsähallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen tuella muodostettiin ohjausryhmä, johon kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, Metsähallitus Eräpalvelut ja Metsätalous Oy, Iijoki-sopimus ja Livojoki ry.

 

Ohjausryhmän edustajat allekirjoittivat 25.1. 2022 sopimuksen n. 3000 ha sisältävän valuma-alueen suunnittelusta. Yksityisalueen suunnitteluun Ely-keskus palkkasi Kosteikkomaailman Juha Siekkisen. Metsähallitus aloitti vastaavasti oman alueensa suunnitelman, joka valuma-alueen lisäksi sisältää myös purokunnostussuunnitelman. Puro tulee ajankohtaiseksi valuma-alueiden jälkeen vuosina 26-27, jolloin suunnitelma tarkastetaan ja hyväksytään kiinteistönomistajien kanssa yhdessä.

 

Suunnitelmat valmistuivat 2023–24. Yksityismaiden toteutuksen otti vastuulleen Metsäkeskus, joka

aloitti yksityiskohtaisen suunnittelun Sakari Pekkasen mailla, tiloilla 615-407-57. Työ onkin ollut haastava, koska muutokset koskevat entistä luonnonravintoallasta, ja ennallistettavaa ojitusaluetta. Suunnitelma on ladattavissa metsäkeskuksen sivuilta: www.metsakeskus.fi/fi/juominginojan-luonnonhoitohanke

Metsäkeskuksessa yhteyshenkilö on Mika Tuovila, joka vastaa mielellään kysymyksiin. Mika ja allekirjoittaneet toivomme myös palautetta ja näkökohtia hankkeesta.

mika.tuovila(at)metsakeskus.fi; puhelin 040 020 0082

lauri.rantala(at)micropolis.fi; puhelin 040 647 5475

seppo.ortia(at)kolumbus.fi; puhelin 040 577 2380

 

Metsähallituksen Metsätalous Oy ennallistaa hallinnassaan olevilla alueilla soita ja pienvesiä. Juominginojan alueella työt aloitetaan 2025, jolloin tehdään ennallista edeltävinä toimenpiteinä hakkuita. Hakkuiden tarkoituksena on poistaa haihduttavaa puustoa ja sitä kautta nopeuttaa ojien tukkimisen jälkeen tapahtuvaa soiden ennallistumista. Ennallistamista tullaan jatkamaan myös seuraavina vuosina.

Metsätalous Oy toteuttaa ennallistukset vaiheissa. Ensimmäinen 139,71 ha alueen ensimmäiset hakkuut toteutetaan tulevana talvena. Suunnitteluvaiheessa on lisäksi n. 100 ha alueita. Ennallistamistoimenpiteet ajoittuvat vuosille 26-27. Sijainnit on havainnollistettu liitteissä 1 ja 2

 

Hankkeemme maanomistajien aloitteena Iijoki-sopimuksen osana on herättänyt ansaittua huomiota.

Kiitämme kaikkia aktiivisuudesta. Työmme on toimintamallina tuleville valuma-aluekohteille.

 

Tukenamme jatkossa on Livojoen saama status valtakunnallisessa Helmi-rahoitusohjelmassa. Lisätukea on odotettavissa uusista ohjelmista luonnon moninaisuuden elvyttämiseksi.

 

Vesistön laatu 

Jermi Tertsunen Sarakylän "Elämyksiä Livon Vesillä" tapahtumassa Sarakylässä 16.7.2022

Rytinkijärven mittaustuloksia. Asukastilaisuus Rytingissä 4.11.2022

Rytinkijärven aloite veden laadun parantamiseksi

 

 

 


Kehittämishankkeet ja toimijaverkostot

 

Kunnostukset

Sorastussuunnitelma 2019

Raakkuvesistön kunnostukset 2023, Metsähallituksen suunnitelma pdf

Vesistökunnostukset IIjoella